Sci-fi, nuortenkirjallisuus, tieteiskirjallisuus
Englanninkielinen alkuteos 2013, The Fifth Wave (suomentanut Ulla Selkälä, 2013, WSOY)
Sarja: Viides aalto, #1
"1. PIMEYS
2. TUHO
3. TARTUNTA
4. INVAASIO
5. VASTAISKU
Cassie on tyttö jolla on M16-rynnäkkökivääri, kadonnut pikkuveli ja adrenaliinin terävöittämät aistit. Seitsemän miljardia ihmistä on kuollut, infrastruktuuri tuhottu ja planeetta kasvottomien muukalaisten miehittämä. Epätoivoinen Cassie pakenee ja varoo luottamasta keneenkään. Toisaalla vihan ajama Zombie on valmis tuhoamaan vihollisen hinnalla millä hyvänsä. Kun salaperäinen Evan tarjoaa Cassielle apuaan, on päätös vaikea. Kaoottinen Maa vilisee ihmishahmoisia soluttautujia ja väärän valinnan hinta on kuolema."
- takakannen kertomaa, WSOY
Cassie Sullivan yrittää epätoivoisesti selvitytyä Maassa, jonka kaukaa ulkoavaruudesta tulleet "Toiset", avaruusolennot, ovat vallanneet. Hän on selvinnyt jo neljästä ensimmäisestä tuhoaallosta, joilla ihmiskunta pyrittiin pyyhkäisemään pois maan päältä. Mutta viides aalto on tulossa, eikä kehenkään voi luottaa...
Arvioni:
Viides aalto herätti mielenkiintoni nimenomaan sen vuoksi, etteivät sen Maan valloittajat olleet tyypillisiä "vihreitä miehiä." Loppujen lopuksi kirja kuitenkin noudattaa tuttua kaavaa: ulkoavaruudesta tulleet avaruusolennot yrittävät vallata Maan. Yanceyn kuvaus on kuitenkin synkkä, raaka ja uppoaa lukijaan kertaheitolla. Tekstin tasolla tarina on ensisilmäyksellä kepeän vitsikäs, mutta käy pidemmälle ehdittäessä melko rasittavaksi. Vaikka kirja käsittelee paljon erilaisia tunteita, on henkilöhahmoja näiden sarkastisuuden takia hieman hankala ottaa vakavasti. Kaiken takana loistaa kuitenkin maailman armottomuus ja jännitys, joka saa sydämen läpättämään. Yanceyn luomaan maailmaan on helppo eläytyä, ja Viides aalto onkin todella nopeasti luettu.
Vähän häiritsi se, kuinka avaruusolennoista (Toisista) puhuttaessa käsketään unohtamaan kaikki inhimillinen. Hehkuvanvihreä emoalus oli ok, mutta tiedustelurobotit saivat minut rypistämään otsaani. Että avaruusolennoilla on sitten niinkin inhimillisiä välineitä kuin sikarinmuotoisia tiedustelurobotteja? Jaahas.
Kirja kattaa yli yhdeksänkymmentä lukua ja vain reilut neljäsataa sivua, josta voikin päätellä, kuinka lyhyitä luvut ovat. Koska päähenkilöt Cassie ja Zombi vuorottelevat kertojina (toisinaan näkökulma on jonkun muun, kuten mm. Cassien pikkuveljen Sammyn), on tarina vähän sekava. Cassie kuvailee alussa menneisyyttään, mikä myös ärsytti minua, ja sai minut karjumaan päässäni, että palaa nyt jo siihen nykyhetkeen!
Kaikin puolin Viides aalto oli mainio kirja, vaikkei se omiin suosikkeihini kohonnutkaan. En ole varma, tulenko lukemaan sitä seuraavia osia, mutta ehkä mielenkiinto saa minut tarttumaan niihinkin joskus.
Arvosanani numeroina: 2,5+/5
Englanninkielinen alkuteos 2013, The Fifth Wave (suomentanut Ulla Selkälä, 2013, WSOY)
Sarja: Viides aalto, #1
"1. PIMEYS
2. TUHO
3. TARTUNTA
4. INVAASIO
5. VASTAISKU
Cassie on tyttö jolla on M16-rynnäkkökivääri, kadonnut pikkuveli ja adrenaliinin terävöittämät aistit. Seitsemän miljardia ihmistä on kuollut, infrastruktuuri tuhottu ja planeetta kasvottomien muukalaisten miehittämä. Epätoivoinen Cassie pakenee ja varoo luottamasta keneenkään. Toisaalla vihan ajama Zombie on valmis tuhoamaan vihollisen hinnalla millä hyvänsä. Kun salaperäinen Evan tarjoaa Cassielle apuaan, on päätös vaikea. Kaoottinen Maa vilisee ihmishahmoisia soluttautujia ja väärän valinnan hinta on kuolema."
- takakannen kertomaa, WSOY
Arvioni:
Viides aalto herätti mielenkiintoni nimenomaan sen vuoksi, etteivät sen Maan valloittajat olleet tyypillisiä "vihreitä miehiä." Loppujen lopuksi kirja kuitenkin noudattaa tuttua kaavaa: ulkoavaruudesta tulleet avaruusolennot yrittävät vallata Maan. Yanceyn kuvaus on kuitenkin synkkä, raaka ja uppoaa lukijaan kertaheitolla. Tekstin tasolla tarina on ensisilmäyksellä kepeän vitsikäs, mutta käy pidemmälle ehdittäessä melko rasittavaksi. Vaikka kirja käsittelee paljon erilaisia tunteita, on henkilöhahmoja näiden sarkastisuuden takia hieman hankala ottaa vakavasti. Kaiken takana loistaa kuitenkin maailman armottomuus ja jännitys, joka saa sydämen läpättämään. Yanceyn luomaan maailmaan on helppo eläytyä, ja Viides aalto onkin todella nopeasti luettu.
Vähän häiritsi se, kuinka avaruusolennoista (Toisista) puhuttaessa käsketään unohtamaan kaikki inhimillinen. Hehkuvanvihreä emoalus oli ok, mutta tiedustelurobotit saivat minut rypistämään otsaani. Että avaruusolennoilla on sitten niinkin inhimillisiä välineitä kuin sikarinmuotoisia tiedustelurobotteja? Jaahas.
Kirja kattaa yli yhdeksänkymmentä lukua ja vain reilut neljäsataa sivua, josta voikin päätellä, kuinka lyhyitä luvut ovat. Koska päähenkilöt Cassie ja Zombi vuorottelevat kertojina (toisinaan näkökulma on jonkun muun, kuten mm. Cassien pikkuveljen Sammyn), on tarina vähän sekava. Cassie kuvailee alussa menneisyyttään, mikä myös ärsytti minua, ja sai minut karjumaan päässäni, että palaa nyt jo siihen nykyhetkeen!
Kaikin puolin Viides aalto oli mainio kirja, vaikkei se omiin suosikkeihini kohonnutkaan. En ole varma, tulenko lukemaan sitä seuraavia osia, mutta ehkä mielenkiinto saa minut tarttumaan niihinkin joskus.
Arvosanani numeroina: 2,5+/5
Kommentit
Lähetä kommentti